Korkeita paikkoja ja lihastreeniä

Keskiviikon harjoitus poikkesi hieman normaalista. Kävimme treenaamassa erittäin hauskassa ja osin haastavassakin Talma Active Park seikkailupuistossa – http://www.talmaski.fi/kesa/

Ratoja löytyy 5 kpl ja haastavimmat niistä laittavat niin uskon kun lihaksetkin koville. Yhden radan lopussa on myös kaksi huikeaa vaijeriliukua.

Tästä kesälle hauskaa tekemistä koko perheelle.

Perusteista hyökkäykseen viikkoharjoitus 15.2.

Savusukellus
Keskiviikkona 15.2. hälytysosaton viikkoharjoitusten aiheena oli savusukellus. Kevään harjoitusohjelman ensimmäisessä savusukellus-aiheisessa harjoituksessa harjoiteltiin yleisimpiä selvitysmalleja sekä aloitettiin sammutushyökkäys. HE241 yksikön jäsenet hioivat taitojaan osa- ja kokonaissuoritusten avulla. Harjoituksen lopussa yllätti kuulutus esimiehen radiosta: HARJOITUSHÄLYTYS PELASTUS HE241… RAKENNUSPALO PIENI… Yksikkö pääsi kokeilemaan rajojaan ja soveltamaan oppeja mitä oli vain hetkeä aiemmin kerrannut kouluttajien johdolla.

Savusukelluspari valmistautuu kellaritilan tarkistukseen

Yksikön esimies ja konemies toiminnassa.

Yksikön esimies ja konemies toiminnassa

Pioneeriyksikön ja nosturin käyttö rakennuspalossa

Viime keskiviikkoisissa hälytysosaston harjoituksissa simuloitiin hälytystilannetta ja rakennuspaloa, jossa palavan varastosiiven ja sammutustien edessä oli raskasta, syttymis- ja räjähdysherkkää irtaimistoa. Tällä kertaa kuvitteellisen sammutusyksikön ja sammutushyökkäyksen rinnalla toimi pioneeriyksikkö HE245, jonka tehtävänä oli siirtää irtaimisto mahdollisimman pian turvallisempaan paikkaan.

Kuten kuvista näkyy, tehtävään sisältyi autonhallintaharjoittelua, alkusammutusta sekä LVPK:n oman Ferrarin eli nosturin käyttöä. Tarkkaa ja aikaa vievääkin hommaa, mutta nosturista on kyllä moneksi ja hauskaahan sitä on liikutella satojen kilojen taakkoja muutamalla hydrauliikkaa säätelevällä vivulla.

Harjoituspaikka oli tällä kertaa hieman epätavallisempi eli Pasilan vanhat veturitallit.  Kiitokset RTH Oy:lle luvasta “kiikuttaa” heidän kalustoaan. Paluumatkalla visioimme veturitalleille muitakin harjoitusmahdollisuuksia…

Sovellettu selvitys

Tänään hälytysosaston harjoituksissa tutustuttiin teräsbetonin hajoittamiseen (seinän, ei bändin) käypään kalustoon, eli raivausyksiköstä löytyvään piikauslaitteistoon. Tosin samalla tutustuttiin sammutusyksikköön, eli tehtiin viikoharjoituksiin kuuluva yksikön perustarkastus, muisteltiin mitä tehtäviä miehistöllä on hälytyskohteeseen ajettaessa, eli kierrettiin kortteli ja samalla puettiin paineilmalaitteet jne. Vielä ennen piikkauslaitteiston käsittelyä tehtiin sammutushyökkäys simuloituun kellaritilaan, sisäänkäynti kapean ikkunan kautta (oli ahdasta). Sammutettiin simuloitu palopesäke ja etsittiin savukaasujen poistamiseen soveltuva aukko (ikkuna) ja käynnistettiin savutuuletus. Tämän jälkeen oli vuorossa piikkauslaitteisiin tutustuminen. Todettiin että se on sama kuin poravasara, mutta isompi.

Tehtävän onnistuneen suorittamisen jälkeen laitettiin kalusto ja ajoneuvo taas käyttökuntoon. Harjoituksissa oli mukana yksi uusista hälytysosaston harjoittelijoistamme, joka kysyi harjoituksen vetäjältä (minulta) että minkälaisia erilaisia selvityksiä tyypillisesti tehdään. Noh, mitä sitä selittämään kun voi näyttää. Yksikönjohtajan radiosta käsky “Työjohtoselvitys, kohteena pihan perällä oleva roskalaatikko. Toimikaa” ja sen jälkeen kerroin narraattorina että nyt otetaan vesi pumpulle ja katso kun tuossa sammutuspari juoksee letkun suoraksi… Paljon tehokkaampaa kuin vaikkapa YouTubesta videon kaivaminen 🙂

Niin, tutustuimme me siis niihin harjoitusohjelmassa mainittuihin piikkauslaitteisiinkin. Kivaa oli, niin kivaa että unohtui ottaa yhtään kuvaa.

Pintapelastus

img_2108

”Harjoitushälytys, pelastus-HE241, ihmisen pelastaminen vedestä…” kaikui radiosta yksikönjohtajan kuunnellessa tarkasti harjoitushäke:n antamia esitietoja. Kylmän ja pimeän kelin saattelemana hyppäsi ”uhri” hyiseen mereen ja jäi odottamaan pelastajien saapumista.

Hälytysosaston viikkoharjoitusten aiheena oli pintapelastus. Harjoituksen painopiste oli soveltavissa ja todenmukaisissa tilanneharjoituksissa, joita pelastusyksikkö suoritti ympäri Lauttasaarta ja sen lähialueita. Yksikön jäsenten tehtävät vaihtelivat esimiehen ja konemiehen tehtävistä pintapelastajaan sekä pintapelastajan avustajaan, kouluttajan kuvatessa HÄKE:ä.

Kuten arvata saattaa, herätti harjoittelu myös ohikulkijoiden kiinnostuksen.

img_2105

Teksti ja kuvat: Henrik Linna

 

Turvallisesti talvella

Raskas ajoneuvo käyttäytyy liukkaalla kelilä täysin toisin kuin pieni henkilöauto. 

2.11.2016 Keskiviikona satoi ensilumi eteläiseen Suomeen. Harjoitusillan aiheenamme oli liukkaan kelin ajoharjoittelua. Näin harjoitukseen osallistuvat saivat heti ensilumen puraisun hetkillä kosketuksen siihen miten 18 000 kg painoinen sammutusyksikkö käyttäytyy lumisissa ja jäisissä olosuhteissa.

Kesän jälkeen on erittäin tärkeää löytää tuntuma ja ymmärtää raskaan ajoneuvon erityispiirteet. Lumiolosuhteiden, liukkauden aiheuttamat vaikeat ajo-olosuhteet haastavat kokeneenkin kuljettajan.

Ennakointi on paras tapa vastat näihin haasteisiin. Hyvä kuljettaja ennakoi pitää pelivaraa ja tunnistaa vaaran aiheuttajat ajoissa. Olosuhteisiin sovitettu oikea tilannenopeus ja riittävä turvaväli mahdollistavat raskaan ajoneuvon liikkumisen turvallisesti huonommissakin keliolosuhteissa. 

Näin ensimmäisen rastin aiheenamme oli jarrutusmatkan arviointi ja toisella rastilla jarruttaminen ja väistäminen.

 

Suuronnettomuusharjoitus 29.10.

Viime lauantaina Helsingissä järjestettiin poikkeuksellisen suuri harjoitus kaupungin VPK:iden toimesta. Lauttasaaren VPK osallistui harjoitukseen raivaus- ja pioneeriyksikköllämme HE245:llä.

Lauttasaaren VPK:n raivaus- ja pioneeriyksikkö HE245.

Alkutilanne oli räjähdys ja siitä seurannut tulipalo voimalaitoksella. Hälytysilmoituksen mukaan henkilöitä oli kohteessa kateissa ja opastus paikan päällä. Ensilähtönä hälytettiin johtoyksikkö P30, pari sammutusyksikköä, tikasyksikkö sekä säiliöyksikkö. Saimme hälytyksen ensiaallon täydennykseksi pian ensimmäisen yksikön saavuttua kohteeseen. Ilmoittauduimme kohteessa P30:lle. Saimme tehtäväksi voimalan kattilahallin tutkimisen. Sisäpihalta löytyi portaikko, josta kolme kerrosta alas kattilahallin pohjalle. Tila oli savuton mutta sokkeloinen, lisämausteena kattiloiden väliin useaan kerrokseen nousevat ritilähuoltotasot ja kapeat kulkusillat. Lisää yksiköitä tuli jälkeemme kohteeseen. Tilanteen kasvaessa käyttöön otettiin suuronnettomuuden mukainen toimintamalli ja toiminta-alue jaettiin kolmeen kaistaan. Yksikkömme määrättiin kaistalle 3, jonka vastuulla oli voimalan kattilahallin pää, kaistanjohtajan alaisuuteen. Kaikkiaan tilasta löytyi ja evakoitiin kuusi potilasta, joista yksi piti irroittaa nostotyynyillä puristuksista ja yksi pystyi avustettuna kävelemään. Lisäavuksi kattilahalliin määrätyt yksiköt (kolme yksikköä) toimivat P245:n alaisuudessa mikä toi riittävästi tekemistä yksikönjohtajalle.

img_2986

Tässä muutamia huomioita harjoituksesta.

  • Esimiehen on aina syytä antaa yksikölle tilannekuvaus matkalla kohteeseen. Ajoneuvoradion (saati oman korvanapin) viestiliikenne ei välttämättä välity takapenkille.
  • Tehtävänanto ja -varustus tuli nyt vähän hihasta mutta oli oikea ja riittävä. Olimme rakennuspalossa yksiköllä, jossa ei ollut letkukalustoa eikä vettä, joten tehtävänmukainen kohteen tiedusteluvarustus oli alkusammutin ja murtovälineet. Koska tiedettiin henkilöitä olevan kohteessa kateissa, paarit olisi voinut kuulua varustukseen tai varautumiskäskyyn 2-parille.
  • Oikeiden ja oikean painoisten potilaiden evakuoinnin vähäisyyden huomasi. Lisäapua oman 1+5 vahvuuden lisäksi olisi pitänyt pyytää pelastustoiminnan/kaistanjohdolta heti, kun toinen potilas löytyi.
  • Yksi paaripotilas sitoo neljä pelastajaa, jos evakuointi on vähänkin hankalampi tai pidempi. Lisäapua kannattaa pyytää kaistanjohtajalta mielummin etupainotteisesti. Kun tilanne elää ja jos uusia potilaita löytyy, ei käsiä olekaan liikaa ja evakuointi lähtee sujuvasti käyntiin.
  • Omien voimien keskittämien yhden potilaan evakuoimiseksi kerrallaan kannattaa ennemmin kuin parin pelastajan ajaminen piippuun. Ja sujuu nopeammin.
  • Putkinäön välttäminen potilaan löydyttyä yksittäisen pelastaja mutta etenkin yksikönjohtajan kohdalla. Vältimme aika hyvin.
  • Järjestelmällinen tilan tutkiminen ja siitä tiedon välittäminen on tärkeää.
  • Evakuointitien tiedustelu lyhyemmän kantoreitin löytämiseksi on tärkeää.
  • Yksikönjohtajan ei pitäisi itse tarttua paarin kulmaan tai muuhun käytännön työhön. Jos ryhtyy, on menetetty eikä yksikköä johda enää kukaan. Tiedustelussa, arvioinnissa, käskyttämisessä ja viestinnässä on riittävästi tehtävää. Vältimme tämän onneksi.
  • Käytä vahvistukseksi saapuvien yksiköiden esimiehiä, älä koko yksikköä. Selkeä tehtävä (evakuoitte potilaan X) ja lisäohjeeksi ylimääräisten miesten luovutus takaisin muihin tehtäviin. Näin ei tarvitse itse välttämättä laskea onko joka potilaalle riittävästi pelastajia.
  • Potilaiden tai kulkutien merkkaukseen voisi kokeilla uusia pieniä liikenteenohjaus-led-kiekkoja. Saapuva lisäapu löytää hämärässä tai sokkeloisessa tilassa nopeammin perille.
  • Olimme syskyn mittaan kurssitautuneet suuronnettomuuden viestintäperiaatteisiin ja harjoitelleet niitä viikkoharjoituksissamme. Kuitenkin kun yksikkömme määrättiin kaistalle 3 (hieman poikkeavalla käytännöllä toisin), jäi osa yksiköstämme hetkeksi vanhaan puheryhmään. Yksikönjohtajalta unohdus ja olisi tullut vielä varmistaa oman yksikkönsä siirtyminen radioitse.
  • Harjoituksen jälkeinen, järjestelmällinen oman yksikön toiminnan läpikäynti on erittäin hyödyllinen osa harjoitusta. Etenkin näin suuressa tilanteessa. Jo yhtenäisen kokonaiskuvan jakaminen kaikille on hyödyllistä, kun omaa toimintaa voi verrata tilanteeseen. Huomioita ja ideoita tulee. Aikaa ja valkotaulu (ja ruokaa) pitää varata.

img_2973

Osallistuimme harjoitukseen raivaus- ja pioneeriyksikköllämme HE245:llä kokoonpanolla: P: Juho Lehtonen, K: Harri Lappi, 1: Jaakko Lehtonen, 2: Henrik Linna, 3: Jaakko Kivelä, 4: Ilmari Urho.

Yhteensä harjoitukseen osallistui 17 yksikköä sisältäen sopimuspalokuntien sammutus-, pioneeri-, tikas- ja säiliöyksiköt sekä pelastuslaitoksen johtoyksiköt (HE100, HE30). Tämän lisäksi sopimuspalokuntien miehistönkuljetusyksiköitä käytettiin harjoituksen järjestelyssä. Harjoituksen suunnittelusta, tilanteen kuvauksesta, maalituksesta ja käytännön järjestelyistä vastasi Helsingin sopimuspalokunnista koottu varsin mittava järjestelytyöryhmä. (Kiitokset ainakin Tammisalon, Laajasalon ja Helsingin VPK:ille + muille, joita en saanut nyt tietooni). Ylin harjoitusjohto, P30 sekä pari tarkkailijaa, oli pelastuslaitoksen henkilöstöä. Helsingin pelastusliitto (Helpe ry) avusti harjoituksen koordinoinnissa. Harjoituskohde oli Helen oy:n ystävällisesti harjoituskäyttöön tarjoama Hakamäenkujan lämpövoimala.

fullsizerender

Oravakomppania harjoitteli hätänumeroa ja kodin paloturvallisuutta

Tällä kertaa Oravakomppanian eli varhaisnuorten harjoituksissa aiheina olivat kodin paloturvallisuus, yleinen hätänumero 112 sekä poistuminen tulipalo- ja vaaratilanteessa.

img_6169 img_6172

Taas oli toiminnantäyteinen ja jännittävä viikkoharjoitus. Muistutuksena: viikolla 42 ei ole harjoituksia 18.10. pääkaupunkiseudun koulujen syysloman vuoksi.

Pinturit, mereen!

Sivuhuomautus

Harjoitussuunitelmaan oli merkitty pintapelastusharjoitus keväisillä heikoilla jäillä. Noh, jäistä ei ollut tietoakaan, mutta ihan riittävän raikasta vesi pintapelastajien mielestä kuitenkin oli.

Harjoituksessa keskityttiin perusasioihin, kuten oikeaan uintitekniikkaan, vedenvaraan joutuneen turvalliseen kuljettamiseen ja köysiryhmän työskentelyyn rannalla.

Tällä kerralla harjoitusten jälkeinen sauna maistui ehkä tavallistakin paremmalle.

  

Tikasselvityksiä

Toiminnallinen ja opettava harjoitus. Kouluttaja aloitti illan aiheen hyvällä teoriaosuudella mallisuoritusvideoiden kera.

  
Tämän jälkeen sarja- ja vetotikkaiden käsittelyn saloihin paneuduttiin käytännön harjoitteilla. Kävimme läpi sammutusparien tehtäväjakoa ja oikeaa kiipeämistekniikkaa.

  
Harjoituksen jälkeen huolto, palautteenanto ja tietysti saunapalaverit. Kiitos kouluttajalle, hyvin valmisteltu harjoitus jälleen kerran.

Viikkoharjoituksissa simuloitua viestiliikennettä “maastolaatikossa”

Palokunnan hälytysosaston viikkoharjoituksissa keskiviikkona 24.2.2016 oli aiheena simuloitu viestiliikenne.

IMG_4575

Harjoitus oli luonteeltaan kertaava, ja siinä sovellettiin ennalta opittuja taitoja sekä tietoja niin kutsutun tilannekuva-alustan eli maastolaatikon avulla. Koska emme saaneet tällä kertaa lainaan virallista “maastolaatikkoa”, sovellettiin tilannetta valkotaulun ja pikkuautojen avulla.

IMG_4571

Virve-radioiden käyttö, viestiliikennesäännöt, puheella statustaminen, yksikön sisäinen viestiliikenne, oikeat komennot ja takaisinluku ovat asioita, joita tulee harjoitella säännöllisesti. Vain rutiinitaidoilla voidaan taata se, että tositilanteessa homma sujuu myös yhteydenpidon osalta kuin rasvattu.

IMG_4572

Kiitokset kaikille harjoituksiin osallistuneille, aktiivisille palokuntalaisille. Ensi viikolla taas uudet aiheet ja tuoreet kujeet!

Ke 29.10 harjoituksen aiheena nostotyynyt

Keskiviikon harjoituksissa aiheena nostotyynyt ja niiden käyttö. Nostotyynyjen teknisiin ominaisuuksiin voit tutustua vaikka tästä linkistä.

Nostotyynyjen avulla palokunta pystyy nostamaan kymmeniä tuhansia kiloja esim. Onnettomuustilanteessa, jolloin puristuksiin jäänyt henkilö tai muu raivaus on mahdollista.

Harjoitus 29.10. nostotyynyt 1

Harjoitus 29.10. nostotyynyt 1

 

 

Sammutusvaahtoa

Tämän viikon harjoituksissa selvitettiin miten raskas ja keskiraskas sammutusvaahto saadaan tehokkaasti toimitettua palokohteeseen. Testasimme myös kevytvaahdon levittämistä pistoolimallisella tarkoitukseen kehitetyllä suihkuputkella. Kevytvaahto nimensä mukaisesti tosin meinasi kadota tuulen mukaan.

Kylmästä lämpimään…

Vai pitäisikö tunnetun laulun sanat kääntää ympäri. Keskiviikon harjoituksissa kerrattiin lämpimässä savusukellusharjoituksessa opittuja asioita. Suihkuputken oikeaoppinen käyttö on tärkeä osa perusjuttuja. Sinällään suihkuputki on yksinkertainen vempele, hana jolla avata ja sulkea, sekä kierrettävä suutin josta säätää suihkun muotoa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan suihkuputken käyttöä ei kuitenkaan tule aina savuskelluksen tiimellyksessä ajateltua. Tässäkin harjoituksessa kävi muutamaan kertaan niin että suihku oli aivan liian leveä, jolloin oven takaa (kuvitellusti) tullutta lieskahdusta ei välttämättä saa oikein halutuun. Toinen tapaus oli sitten tietysti mahdollisimman suora suihku, jolloin lieskahdus tulee käytännössä silmille. Onkin hyvä aina määrävälein hieman kurkkia missä asennossa putken suutin on. Erityisen tärkeää suihkun avautumiskulman tarkastaminen on ennen kuin avaa oven jonka takaa epäilee mahdollisen lieskahduksen tapahtuvan. Alla olevassa videossa lyhyt mallisuoritus. Harjoitusteknisesti videolla kaverit suihkuttavat “väärään suuntaan”, emme halunneet kastella koko tallia.

Lämmin savusukellusharjoitus

Tänään palokunnan savusukelluskelpoisilla jäsenillä oli ilo osallistua vuosittaiseen lakisääteiseen lämpimäään savusukellusharjoitukseen Pelastuslaitoksen kouluttajien johdolla.
LVPK lämmin savu 2015
Harjoitus oli tapansa mukaan erittäin hyvin järjestetty. Lämmintä sisällä harjoitustalossa piisasi ja keinosavu heikensi näkyvyyden olemattomiin. Palautteen antamiseen lisähohtoa toi lämpökameran videokuva, josta suoritusten yksityiskohtia oli hyvä tarkastella. Tulimme kerranneeksi paitsi varsinaisen savusukelluksen etsintätaktiikat, myös suihkuputken oikeaa ja tehokasta käsittelyä. Suihkupaineet, sumun avautumiskulmat, soveltuvat vesimäärät ja muut keinot joilla lieskahduksia voidaan hallita, kävivät videokuvasta konkreettisesti selville.

Oheisessa valokuvassa näkyvien osallistujien ilmeet harjoituksen jälkeen kertovat olennaisen siitä, kannattiko jälleen kerran käyttää yksi lauantaiaamu tämän tärkeän taidon tehokkaaseen harjoitteluun. Kiitokset erityisesti Pelastuslaitoksen Petrille ja Pekalle, mahtavasti ohjattu ja järjestetty harjoitus.

Toiminnallinen harjoitus ajoneuvon kanssa

Tänään Lauttasaaren VPK:n aktiivinen hälytysosasto sai maistaa harvinaista herkkua, sillä harjoitusaiheenimage3a ja -kohteena oli ajokuntoisen henkilöauton oikeaoppinen pilkkominen.
 

Ensin tehtiin auto virrattomaksi, varmistettiin turvallinen työskentely vakauttamalla ajoneuvo ja sitten aloitettiin ovien sekä katon irroittaminen hydraulisten raivausvälineiden eli Holmatronin levittimien sekä leikkureiden kanssa.image1
Lopuksi henkilöautosta oli jäljellä niin sanottu “avomalli”, mistä nostettiin kuvitteellinen uhri ulos kauhapaareilla. Harjoitus oli erittäin mielenkiintoinen ja keräsi paikalle lauttasaarelaisia ihan yleisöksi saakka. “Näitä lisää”, totesivat niin harjoitukseen osallistuneet kuin yleisökin

Sattuipa paikalle eräs valokuvaaja-bloggarikin, joka teki treenistämme jutun omille sivuilleen. Blogin valokuvan kera voit käydä tsekkaamassa täältä: Ninan fotoblogi

Kiitokset kaikille harjoitukseen osallistuneille sekä erityisesti treenin vetovastuussa olleelle Harrille, joka oli järjestänyt kyseisen ajoneuvon käyttöömme.

Muista myös tsekata facebook-sivumme täältä

Kauden avaus

Kuutamokirkas taivas, muutama aste pakkasta ja riitteinen jääpinta meren rannalla. Siinä puitteet kauden avanneeseen pintapelastusharjoitukseen. Päälle varikolla vielä maistiaiset kuntonyrkkeilystä ja palomiehen lihaskuntotesti kahteen kertaan, noin niin kuin peruskuntoharjoitteena. On sitä tylsempiäkin tapoja viettää arki-iltaa.