Pakkanen paukkuu ja moottoriruisku laulaa

Tänään harjoituksissa oli aiheena avannon tekeminen ja lisäveden ottaminen avannosta.

Pakkanen oli varsin kireä mutta muuten olosuhteet olivat mainiot hälytysosaston harjoituksissa. Talviset olosuhteet vaativat tarkkaavaisuutta niin että välineet eivät pääse jäätymään joten letkuissa ja suihkuputkessa on syytä pitää pientä virtausta yllä jatkuvasti.

Moottoriruisku on myös syytä tyhjentää käytön jälkeen jotta sisälle jäänyt vesi ei ehdi jäätymään ja laajentuessaan rikkomaan moottoriruiskun osia.

Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys

Tänään 20.12.2013 on julkaistu sopimuspalokuntien lähtövarmuus – Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuus- ja hälytystehtäviin -hankkeen väiraportti.

http://www.sspl.fi/?id=235&selArticle=553

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry –
Finlands Avtalsbrandkårers Förbund rf​

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa 20.12.2013 klo 10.00

Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys julkistettu

Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys julkistettiin tänään sisäministeriössä. Selvityksen laatijat Isto Kujala ja Silvio Hjelt luovuttivat selvityksen kansliapäällikkö Päivi Nergille.

Tulokset osoittavat Pronto-tietojärjestelmän perusteella, että nollalähtöjä on ollut vuosina 2009–13 kiireellisistä tehtävistä 2,1-2,6 %. Vuosina 2011–13 on vajaalähtöjä ollut 42,9-48,0 %.

Hälytystehtäviin lähtövarmuutta on tarkasteltu Pronto-tietojärjestelmän avulla. Näitä tietoja on täydennetty pelastuslaitoksilta saadulla, sopimuspalokuntien hälytyksiin liittyvillä ajoilla ja vahvuuksilla. Myös sopimuspalokuntien edustajilta on kyselytutkimuksella kerätty tietoa heidän näkymyksistä lähtövarmuudesta ja sen varmistamisesta.

Lähtövarmuutta on tarkasteltu nolla- ja vajaalähtöjen näkökulmasta. Nollalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta ei lähde hälytettäessä ollenkaan liikkeelle. Vajaalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta lähtee liikkeelle sovitun tai tavoiteajan ylittäen ja mahdollisesti sovitun tai tavoitevahvuuden alittavalla henkilömäärällä.

Vajaa- ja nollalähdöt eivät tarkoita sitä, että kansalaiset eivät saisi pelastustoimen palvelua. Käsitteet ottavat kantaa palokuntasopimuksen, tavoiteajan ja –vahvuuden toteutumattomuuteen sopimuksen tai suunnitelman mukaisesti.

Selvityksen tekijä Isto Kujala korostaa, että selvitys on tehty pääosin pelastustoimen Pronto-tietojärjestelmästä saatavan tiedon perusteella. Kaikki nolla- ja vajaalähdöt eivät kerro sopimuspalokuntatoiminnasta, vaan iso osa kertoo palokuntien epävarmasta hälytysjärjestelmästä , verkottuneesta hälytyksiin lähtöjärjestelmästä, Pronton toimivuudesta ja järjestelmään liittyvästä ohjeistuksesta ja käytännön haasteista Prontotietojen kirjaamisessa.

Selvityksen laatija arvioi omana näkemyksenään, että sopimuspalokuntien toiminnasta johtuvia nollalähtöjä on alle 1 % ja vajaalähtöjä alle 30 % kaikista kiireellisistä tehtävistä.

Nolla- ja vajaalähtöjä on aina pelastustoimessa ollut. Nyt niiden määrää on ensimmäistä kertaa selvitetty. Nolla- ja vajaalähdöt eivät vaaranna kansalaisten palvelua – sillä ne hallitaan suunnitelmien ja paloasemaverkoston avulla. Silti pelastustoimessa tulee huolehtia, että niiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä, päättää Kujala.

Palokunnat Suomessa:
Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, jotka jakautuvat 491 yhdistysmuotoiseen sopimuspalokuntaan (vpk) ja 200 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaan ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaan. Näissä toimii noin 13 400 hälytyskelpoista palokuntalaista. Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 102.

Lisätiedot: www.sspl.fi
tiedottaja Pekka Koivunen 040 501 8721, pekka.koivunen@sspl.fi
toiminnanjohtaja Isto Kujala 040 075 2364, isto.kujala@sspl.fi

20131220-102227.jpg