Tänään 20.12.2013 on julkaistu sopimuspalokuntien lähtövarmuus – Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuus- ja hälytystehtäviin -hankkeen väiraportti.
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry –
Finlands Avtalsbrandkårers Förbund rf
LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa 20.12.2013 klo 10.00
Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys julkistettu
Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys julkistettiin tänään sisäministeriössä. Selvityksen laatijat Isto Kujala ja Silvio Hjelt luovuttivat selvityksen kansliapäällikkö Päivi Nergille.
Tulokset osoittavat Pronto-tietojärjestelmän perusteella, että nollalähtöjä on ollut vuosina 2009–13 kiireellisistä tehtävistä 2,1-2,6 %. Vuosina 2011–13 on vajaalähtöjä ollut 42,9-48,0 %.
Hälytystehtäviin lähtövarmuutta on tarkasteltu Pronto-tietojärjestelmän avulla. Näitä tietoja on täydennetty pelastuslaitoksilta saadulla, sopimuspalokuntien hälytyksiin liittyvillä ajoilla ja vahvuuksilla. Myös sopimuspalokuntien edustajilta on kyselytutkimuksella kerätty tietoa heidän näkymyksistä lähtövarmuudesta ja sen varmistamisesta.
Lähtövarmuutta on tarkasteltu nolla- ja vajaalähtöjen näkökulmasta. Nollalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta ei lähde hälytettäessä ollenkaan liikkeelle. Vajaalähtö tarkoittaa sitä, että palokunta lähtee liikkeelle sovitun tai tavoiteajan ylittäen ja mahdollisesti sovitun tai tavoitevahvuuden alittavalla henkilömäärällä.
Vajaa- ja nollalähdöt eivät tarkoita sitä, että kansalaiset eivät saisi pelastustoimen palvelua. Käsitteet ottavat kantaa palokuntasopimuksen, tavoiteajan ja –vahvuuden toteutumattomuuteen sopimuksen tai suunnitelman mukaisesti.
Selvityksen tekijä Isto Kujala korostaa, että selvitys on tehty pääosin pelastustoimen Pronto-tietojärjestelmästä saatavan tiedon perusteella. Kaikki nolla- ja vajaalähdöt eivät kerro sopimuspalokuntatoiminnasta, vaan iso osa kertoo palokuntien epävarmasta hälytysjärjestelmästä , verkottuneesta hälytyksiin lähtöjärjestelmästä, Pronton toimivuudesta ja järjestelmään liittyvästä ohjeistuksesta ja käytännön haasteista Prontotietojen kirjaamisessa.
Selvityksen laatija arvioi omana näkemyksenään, että sopimuspalokuntien toiminnasta johtuvia nollalähtöjä on alle 1 % ja vajaalähtöjä alle 30 % kaikista kiireellisistä tehtävistä.
Nolla- ja vajaalähtöjä on aina pelastustoimessa ollut. Nyt niiden määrää on ensimmäistä kertaa selvitetty. Nolla- ja vajaalähdöt eivät vaaranna kansalaisten palvelua – sillä ne hallitaan suunnitelmien ja paloasemaverkoston avulla. Silti pelastustoimessa tulee huolehtia, että niiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä, päättää Kujala.
Palokunnat Suomessa:
Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, jotka jakautuvat 491 yhdistysmuotoiseen sopimuspalokuntaan (vpk) ja 200 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntaan ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaan. Näissä toimii noin 13 400 hälytyskelpoista palokuntalaista. Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 102.
Lisätiedot: www.sspl.fi
tiedottaja Pekka Koivunen 040 501 8721, pekka.koivunen@sspl.fi
toiminnanjohtaja Isto Kujala 040 075 2364, isto.kujala@sspl.fi
