Lauttasaaren VPK on palannut juurilleen meritoimintaan.
Entisajan merimiesperinteen mukaan tuodakseen hyvää onnea aluksen nimen piti olla kolmitavuinen naisen nimi. Naisen nimet ovat toki vieläkin yleisiä, samoin luonnonilmiöt ja taivaankappaleet. Modernin ajan kulttuurikerrostumat elävät kuitenkin nykynimissä niiden rinnalla. Eläinsanojen käyttö oli Pohjolan aluksissa antiikin alusten tapaan yleistä. Nimet liittyivät tyypillisesti lohikäärmeisiin, käärmeisiin tai muihin eläimiin. Aluksissa oli usein myös keulakuva, joka esitti yleensä samaa eläintä tai henkilöä kuin aluksen nimi. Aluksia verrattiin mielellään myös nopeasti lentäviin lintuihin, kuten joutseneen, haukkaan ja kurkeen. Kautta aikojen veneilijöiden kiinnostuksesta lintuihin kertoo, että monenlaiset vesilintulajit ovat tavallisia veneiden niminä. Miksikäs ei, ovathan linnut vesillä aina seurana. Hyvän lentäjän nimi sopii ketterästi purjehtivalle veneelle, ja mielellään myös kauniisti sointuvalla kielellä.
Perehdyttyämme huolella palokunnan 105-vuotiseen historiaan, ei veneelle ollut vaikea keksiä nimiehdotuksia. Esityksestäni ja palokunnan hallituksen siunaamana palokunnan neljäs palovene “HE248” kastettiin neitsytnimeltään “Fogeliksi”.
Keskeisenä perusteena paloveneen nimiehdotukselle “Fogeli”, toimii palokuntamme historiaan oleellisesti vaikuttanut Ola Fogelberg (s. 1894 – k. 1952). Ola Fogelberg eli tuttavallisemmin lempinimeltään “Fogeli” on yksi Lauttasaaren historian mielenkiintoisimmista hahmoista. 1920-luvun alussa Oulunkylästä Lauttasaareen suunnittelemaansa Villa Havsvikiin (nykyään Pajalahdentie 13) muuttanut Fogeli asui saarella lähes koko loppuelämänsä ja oli monella tapaa osallisena yhteisön elämässä.
Fogelberg oli ammatiltaan Elannon mainospäällikkö, mutta lisäksi hän teki paljon muutakin: kuvitti aikanaan sarjakuvaa Pekka Puupää, piirsi kuvakirjoja lapsille, toimi palokunnassa ja kuului Lauttasaaren kunnanvaltuustoon. Hän oli taitava piirtäjä, ja teoksessa Lauttasaari – ennen siltaa on esitetty hänen piirroksensa muun muassa postinkantaja Emil Wathénista.
Ola Fogelberg oli hyvin keskeinen henkilö palokunnan toiminnassa; hän toimi muun muassa palokunnan päällikkönä vuosina 1932–1936. Kun palokunta täytti 20 vuotta 1936, valmistettiin uusi lippu, jonka oli suunnitellut palokunnan oma mies, taiteilija Ola Fogelberg. Tämä taiteilija Ola Fogelberg´n suunnittelema lippu vihittiin käyttöön 31.5.1936. Uusi lippu oli saanut kilpikuvion jonka keskellä on kaksi liljaa ja kilven molemmin puolin liekkikuvio. Samaa liekkikuviota käytettiin myös palokunnan vaakunan ja hihamerkin pääaiheena.
Ola “Fogeli” Fogelberg oli monipuolinen ihminen, joka sarjakuvataiteilijan ja mainosmiehen töidensä lisäksi vaikutti lukuisilla eri elämänalueilla. Nuoruudessaan hän oli Suomen ennätyksiä rikkonut juoksija ja myöhemmin työväen urheiluliikkeen keskeinen vaikuttaja. Hän oli myös lahjakas keksijä, joka sai keksinnöilleen lukuisia eri patentteja, sekä animaation pioneeri, joka valmisti yhden Suomen ensimmäisistä piirretyistä elokuvista. Sodan jälkeen, vuonna 1945, Fogelberg erosi Elannon mainospäällikön tehtävästä ja ryhtyi loppuiäkseen vapaaksi sarjakuvataiteilijaksi. Hän osti tilan Skåldön saaresta Tammisaaresta ja ilmoitti uudeksi ammatikseen kalastajan.
Lauttasaari-seuran ehdotuksesta Helsingin kaupunki nimesi vuonna 2015 Fogelbergin entisen kotitalon lähellä Lauttasaaren Pajalahdessa sijaitsevan pienen puistikon Fogelberginpuistoksi. Paloveneen sijoituspaikka Suomen Moottoriveneklubin satamapaikalla Pajalahdessa sijaitsee siten Fogelberginpuiston kainalossa. Ola Fogelbergin lempinimi “Fogeli” juontuu stadin slangiin ruotsinkielisestä sanasta fågel, joka tarkoittaa yleisesti lintua.
Terveisin venepäällikkö Marko Palokangas, venetyöryhmineen
